Blogi: Vaihto-omaisuuden tunnusluvut, esimerkkinä päivittäis-kauppa   (Julkaistu: 04.01.2016)

Tavarakaupassa varastot ovat luonnollinen osa liike-toimintaa. Yrityksen ulkopuolinen voi todeta vaihto-omaisuuden määrän tilinpäätöksen yhteydessä julkaistuista tasetiedoista. Vaihto-omaisuus on yksi kolmesta omaisuuserästä.

Siihen mikä on kussakin yrityksessä sopiva määrä varastoa, ei ole olemassa mitään oikeaa vastausta. Suuret varastot aiheuttavat kustannuksia, pienissä varastoissa voi taas esiintyä toimintaa haittaavia tavarapuutteita. Tai onhan se usein niinkin, että suurissakin varastoissa voivat tavarapuutteet olla kroonisia. Monelle on tuttu tilanne, että menevä tavara loppuu ennen aikojaan, mutta sitä tavaraa on paljon, jota ei tarvittaisi ollenkaan. Oikea varastomäärän arviointi on paljon monitahoisempaa, kuin mitä tässä lyhyesti esitetään. Yritän palata tähän myöhemmin.

Materiaalin ohjauksen tunnuslukuja

Tilinpäätöksen vaihto-omaisuuslukujen avulla yritysten varastomääriä voi vertailla. Siinä tavallisin tunnusluku on varaston kierto. Se lasketaan suhteuttamalla varaston arvo tavarakulutuksen vuoden arvoon.

  • varaston kierto = vuoden kulutuksen arvo / varastojen (keski)arvo

Puhuttaessa varastokierrosta tulee varmistua laskentaperusteista. Yhden tuotteen varastokierto voidaan laskea kappalemääräisen kulutuksen ja varaston avulla. Kun kierto lasketaan kulutuksen ja varaston arvosta, tulee molempien olla hinnoiteltuja samoin perustein. Joskus kierron näkee laskettavan suoraan myyntikatteellisesta myynnistä kun taas varasto arvioidaan hankintahintaiseen arvoon. Tämäkin on käyttökelpoinen tapa, kunhan laskentaperusteet ovat samanlaisia kiertoja vertailtaessa.

Tästä tunnusluvusta tavallisesti käytetty nimitys ”kiertonopeus” on hiukan harhaanjohtava silloin, kun varasto todellisuudessa kiertää melko hitaasti. Paremminkin tulisi puhua ”kiertohitaudesta”.

Kiertoa voidaan mitata myös aika-lukuna. Se kertoo kuinka kauan varasto riittää keskimääräisen myynnin tai kulutuksen toteutuessa. Tunnuslukua voi oman maun mukaan nimittää joko kiertoajaksi tai pysähdysajaksi. Samasta asiasta on kyse mutta jälkimmäinen termi kuvaa paremmin sitä, mistä varastoissa on kyse. Tavara ei liiku. Kulutus, johon varastoa verrataan, voi olla menneen ajan kulutus tai ennuste tulevasta. Jos kulutus on voimakkaassa kasvussa tai laskussa, on pysähdysaika syytä laskea molemmilla tavoilla.

  • varastopysähdysaika / kiertoaika = 365 / varastokierto (d)

Yritysten välillä vertailukelpoinen tunnusluku saadaan, kun vaihto-omaisuuden arvo suhteutetaan liikevaihtoon. Tämä on ehkä kaikkein käyttökelpoisin varastokierron ilmaisin.

  • vaihto–omaisuuden osuus = vaihto–omaisuuden arvo / liikevaihto (%)

Kauppayrityksessä eri tuoteryhmissä myyntikatteen suuruus vaihtelee. Silloin hyvä tunnusluku on kate-kierto. Myyntikate on tuotteen myyntihinnan ja muuttuvien kustannusten erotus.

  • kate–kierto = myyntikate-% x varastokierto

Päivittäiskaupassa varasto kiertää hitaasti

Oheinen taulukko on laadittu tilinpäätöstilastoista, jossa toimiala 471 kuvaa market-kauppaa. Näyttää siltä, että varastokierot olivat pienemmissä yrityksissä suuria nopeampia. Syy tähän on ilman muuta tavaravalikoimien erilaisuus ja laajuus. Pienissä myymälöissä nopeasti kiertävien elintarvikkeiden osuus on suurempi.

Varastokierto on lievästi heikentynyt runsaassa kymmenessä vuodessa. Tämä on loogista siksi, että kaupan sortimentti on jakson aikana laajentunut. Vaikka monien tuotteiden kierto on nopeutunut, on niiden vastapainona valikoimaan tullut uusia hitaan kierron tuotteita. Olisi kuitenkin odottanut, että myymäläkoon kasvu ja ohjauksen tehostuminen olisi näkynyt parempana varaston kiertona.

Varaston suhde liikevaihtoon on isoissa yrityksissä alentunut. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että kierto on heikentynyt. Varaston arvo ilmaistaan hankintahinnoin ja hankintojen suhteellinen osuus on alentunut. Tämä kiemurainen ilmaisu tarkoittaa, että kaupan myyntikatteet ovat nyt korkeammat kuin runsas kymmenen vuotta aiemmin. Siksi ei varastokierron heikkeneminen näy tässä tunnusluvussa.

Kun ottaa huomioon sen, että suuri osa päivittäiskaupan myynnistä on tuoretuotteita, joissa varasto suhteessa myynnin volyymiin on hyvin pieni ja sen, että tuoretuotteiden nopea kierto alentaa tilastosta laskettua vaihto-omaisuuden keskikiertoa, ovat kiertoajat varastoimista kestävissä teollisissa elintarvikkeissa ja muissa kaupan tuotteissa huomattavan hitaita. Jokaisesta myymälästä löytyy suuri määrä tuotteita, joiden pysähdysajan kaupan hyllyillä voi laskea kuukausissa! Kuitenkin myymälään toimitetaan tavarat hyvin tiheällä rytmillä. Eikö olisi mahdollista päästä parempaan? Investoinnit järjestelmiin ovat edellä olevien lukujen valossa auttaneet kauppaa korkeintaan säilyttämään tehokuuttaan.

Market-kaupan materiaalin ohjauksen tunnuslukuja vuosilta 2000 ja 2012.



Linkki:
http://jounisakki.fi/blogi/?p=61

 


« Takaisin

SCM BEST OY
Viikinkaari 6

00790 Helsinki, Finland.
Info@scmbestpractice.com
+358 50 550 9829

 

UUTISKIRJE
Tilaa uusimmat uutiset SCM Best Oy:sta sähköpostiisi:

 

©2018 SCM BEST OY - MMD Networks Oy